perjantai 5. elokuuta 2016

Saga: neljäs kirja ja The Owner's Manual to Terrible Parenting

Aina kun löydän kirjastosta uuden Saga-sarjan sarjakuvateoksen tai jotain lukematonta Guy Delisleltä, otan sen mukaani. Nyt käynnilläni osuivat mukaani nämä molemmat.

Kuva kustantajan sivuilta
Saga: neljäs kirja on uusin suomennos tästä hurjasta ja upeasta sarjasta. Lajiltaan Saga on avaruusoopperaa ja fantasiaa. Takakannen tekstin mukaan pääpari Alana ja Marko viettävät rauhallista perhe-elämää, mutta siinäkin on minun silmiini omat ristiriitansa ja kireytensä. Tilanne kehittyy ja pian Hazel-tyttären vanhemmilla ei ole rauhaa laisinkaan.

Sagan neljäs osa on väkivaltainen, raivokas, kaunis, koukuttava ja outo. Kaikki kirjoittamani ensimmäisestä ja toisesta osasta sopii myös tähän neljänteen. Kolmannenkin luin, vaikka en ole siitä kirjoittanutkaan. Tämä teos ja sarja ei sovi lukijalle, joka haluaa olla selvillä lukemastaan. Koen Staplesin ja Vaughanin tönivän minua lukijana koko ajan ymmärtämisen reunan yli. Se on ärsyttävää ja aika hienoa.

Ja nyt jotain ihan muuta.

Lyhyt ote Delislen kirjasta.
Olen lukenut Delislen matkapäiväkirjat (näköjään blogiin asti on ennättänyt vain kirja Jerusalemista). Nyt kirjastosta löytyi vielä suomeksi kääntämätön pokkari The Owner's Manual to Terrible Parenting. Kirja on nopealukuinen ja hauska. Delislen kuvat ovat pelkistettyjä ja ilmavia. Kirjoitettu teksti saa suuren painoarvon Delislen teoksissa.

Entäpä sisältö? Mitä on kamala vanhemmuus? Delisle säätää kotona kahden lapsensa kanssa ja puhuu suu vaahdossa kaikenlaista. Äiti on jätetty armeliaasti ruutujen ulkopuolelle. Delisle on isänä päättäväinen ja rehellinen. Noiden piirteiden hyvät ja huonot puolet ovat nähtävissä kirjan sivuilla. Isän päätavoite on hyvä, mutta lapsilta vaaditaan välillä pitkää pinnaa isän suhteen.

Teos: Saga: neljäs kirja
Tarina: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Suomennos: Antti Koivumäki
Kustantaja: Like
Julkaisuvuosi: 2016 (alkuperäinen 2014)

Teos: The Owner's Manual to Terrible Parenting
Tekijä: Guy Delisle
Kustantaja: Drawn & Quarterly
Julkaisuvuosi: 2015

torstai 4. elokuuta 2016

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 1

Älykkäänä lukijana otin ensin haltuuni Sattoufin Tulevaisuuden arabi -sarjakuvateoksen toisen osan. Nyt olen saanut nauttia ja ahdistua sarjan ensimmäisestä osasta. Riad Sattoufin Tulevaisuuden arabi 1 on erittäin hyvä ja koskettava sarjakuvateos.
Kansikuva kustantajan sivuilta. Perhe kulkee kuvassa eteenpäin ja jättää Libyan Gaddafin taakseen.
Riad Sattouf kurottaa muistoissaan ja mielikuvissaan aina varhaislapsuuteensa asti ja kertoo perheensä tarinan. Vaaleakutrinen poika muuttaa perheensä mukana Ranskasta isänsä työn vuoksi Libyaan. Libyaa hallitsee 80-luvun alussa "suuri arabipresidentti" Gaddafi. Siirtymä Euroopasta Libyaan on aika täräkkä. Oma huomioni kiinnittyi Riadin äitiin, joka ensin puhtaaksikirjoittaa miehensä väitöskirjan ranskaksi miehen heikon kielitaidon vuoksi ja sitten lähtee tietämättömyyttään / ajattelemattomuuttaan / tunteidensa viemänä / mieheensä luottaen / itseensä luottaen / täynnä seikkailuhenkeä maahan, joka on turvaton sekä hänelle itselleen että lapselleen. Miksi äiti tekee tämän suuren ja uhkarohkean luottamusloikan? En tiedä, mutta ahdistun suunnattomasti seuratessani Riadin lapsuutta.
Kolme ruutua teoksesta. Isä opettaa pojalle tärkeän asian naisista ja Saatanasta.

Kuusi ruutua teoksesta. Kiroilun skaalaa oppimassa.

Kaksi ruutua teoksesta. Libyassa tehtiin muutoksia.
Tulevaisuuden arabi 1 sisältää neljä lukua ja etenee jouhevasti. Pidän paljon Sattoufin kynänjäljestä. Joskus joudun tihrustamaan sarjakuvia (lupaan käydä optikolla), mutta Tulevaisuuden arabia lukiessa tätä ongelmaa ei ole. Voin keskittyä olennaiseen. Tarina vie minut mukanaan kauas pois, toiseen aikaan ja vieraisiin paikkoihin. Libya ei jää perheen pysyväksi asuinpaikaksi, vaan muutto toiseen maahan on taas edessä. Syyria on 80-luvulla sosialistinen sotilasdiktatuuri ja Sattoufin perhe muuttaa jälleen uuteen ympäristöön, tällä kertaa lähelle isän sukua.

Riadin tarina tekee minut surulliseksi. Turvattomuus ja arvaamattomuus ovat Riadin ydinkokemusta perheen ja kodin ulkopuolisesta elämästä lapsuudessa. Lapsen maailmassa riittää paljon ihmeteltävää ja outoa. Kodissakin pieni Riad kokee mielestäni turvattomuutta. Isän alati muuttuvat suunnitelmat perheen tulevaisuudesta ja äitiä ympäröivä masennuksen ilmapiiri ei lapsen hyvinvointia tue.

Teos: Tulevaisuuden arabi 1. Lapsuus Lähi-idässä (1978-1984)
Tekijä: Riad Sattouf
Suomentaja: Saara Pääkkönen
Julkaisuvuosi: 2015 (alkuperäinen on julkaistu 2014 ranskaksi)
Kustantaja: WSOY

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Johanna Valkama: Itämeren Auri

Kun merilinnut kaartelivat Tranen yllä, Auri kuiskasi tuulelle lupauksen, jonka halusi antaa paitsi Tieralle myös itselleen: miten tahansa hän eläisikin, hän tekisi kunniaa Hämeen parantajien nimelle. - - Hän toivoi, että jumalat matkaisivat yhä hänen rinnallaan.
Johanna Valkaman Itämeren Auri on täyttänyt elämäni ja ajatukseni siitä asti, kun olen sen kirjakaupasta hakenut. Eilen illalla sain tarinan päätökseen. Löysin kirjan minulle uudesta blogista, kuten kerroin aiemmin tällä viikolla. Itse lukeminen oli yhtä nautintoa, noin 400 sivua meni todella nopeasti.

Itämeren Auri on tarina nuoresta naisesta, joka asuu Hämeessä kylän parantajan, Tieran, luona ja on hänen opissaan. Aurissa on nähtävissä sekä ikäisensä nuoren naisen kokemattomuus ja ehdottomuus että parantajan opissa saatu varmuus ja kokemus. Aurin elämän muuttaa vieras mies, joka löydetään kylän liepeiltä huonossa kunnossa.
Sisäliepeen kartta kertoo tarinan tapahtumapaikoista
Itämeren Auria voi suositella henkilölle, joka pitää historiallisista romaaneista. Tarina on romanttinen, mutta siinä on paljon muutakin. Valkama kuvaa mielenkiintoisesti Aurin elämänkulkua ja hänen pohdintaansa paikastaan yhteisössä. Oma kylä on tuttu, vaikka vieraatkin heimot ja kansat tulevat Aurille tutuksi. Vieras oudoksuttaa Auria, mutta hänellä on myös rohkeutta ja uteliaisuutta uutta kohtaan. Aurin parantajan taidot helpottavat yhteisöön pääsyä, toisaalta ne pitävät häntä aina myös yhteisöstä erillisenä. Auri hallitsee rohdot, hoitaa haavat ja hakee voimaa loitsuista.

Tarina sijoittuu myöhäisrautakauteen, ja henkilöiden kautta käy ilmi ihmisten kohtalonusko. Ote kirjasta:
Tuli olla tyytyväinen, että oli elossa. Vielä hän keksisi keinon palata kotiin. Se aika tulisi ennen pitkää - jopa ilman omaa laivaa. Kaikki langat olivat jumalten käsissä. He kutsuivat omiaan yhtä varmasti kuin Pohjantähti valaisi taivasta öisin. Maailma ei milloinkaan muuttunut siltä osin.
Rakkaus ja halu on Itämeren Aurissa kuvattu taitavasti ja kauniisti. Auri on tekevä nainen ja uskaltaa päättää asioistaan. Ote kirjasta:
Auri tunsi voimakkaiden sormien hapuilevan pitkin poskensa syrjää ja huulen kaarta. Pimeys tulisijan takana katosi, äänet vaimenivat. - - Miehen silmissä paloi liekki. Se oli elävä kuin karhun uudesti syntyvä henki. Parantajan ei ollut lupa haaveilla miehistä, mutta tämä oli jumala - liian korea ihmiseksi.
Kaari Utrio, Paula Havaste, Kristiina Vuori ja Milja Kaunisto ovat minulle luottokirjailijoita, joiden kirjoista tiedän nauttivani. Lisään listaani nyt Johanna Valkaman nimen. Itämeren Auri jää yöpöydälleni. Luen sen uudelleen seuraavan kuukauden aikana.

Teos: Itämeren Auri
Tekijä: Johanna Valkama
Julkaisuvuosi: 2016
Kustantaja: Otava